Eilinen päivä menikin sitten ihan työn merkeissä, hermo paloi ja ylikuormitusmittari näytti päässäni jo punaista..Onneksi anoppi tuli piipahtamaan ja pyytämään sienimetsään. Oli oikea ratkaisu lähteä samoilemaan, ilman Intoa tietenkin, eihän sitä karvakasaa voi metsään viedä sillä muutoin tilanne olisi tämä...Into koiruli menee metsää.....kataja tulee takaisin, toivotonta huokaa hän.

No mutta metsäretkelle taas..eipä löytynyt sientä juuri mitään, muutama hassu Rousku ja siinä kaikki, kyllä me nähtiin paljon pieniä Kanttarelleja mutta ne on vielä niin pieniä ettei niitä kannattanut poimia vielä, odotellaan. Kun samoilimme siellä metsässä, kohta minun suunnasta kuului RIKS RÄKS JA POKS..mimmi istuu mättäällä jalka kiinni puunkolossa, risu räsähti poskeen..tuumin auts ja mummi huutaa ettet vain satuttanut itseäsi, no en..:D

Jatkoimme matkaa ja taas..RIKS RÄKS JA POKS, sieni sankko kiertää ilmassa kehän ja minä tyttönen istun taas mättäällä, tällä kertaa jalkani vain lipesi ja olin turvallani hetteikössä..:D Nyt jo mummoa nauratti. Tästä lähtien kun kuljimme eteenpäin metsässä, hän varoitti minua jokaisesta väkkärästä jota maassa pilkoitti, etten vaan taas ole pyllylläni. Mutta kyllä siellä hermo lepää, ei ollut mielessä mitään muuta kuin suuren suuret sieni mättäät jotka nyt tällä kertaa jäivät löytymättä. Mutta ensikertaan ehkäpä.