Pieni koiruliini Niilo joutui tänän trimmauksen kohteeksi, on sitä jo kyllä muutaman kerran leikeltykin, mutta aimo tappelun kera. Nyt ukkeli vähän aikaa pyristeli vastaan ja katsoi sitten viisaammaksi antaa periksi ja lötköttää ihan kylellään kun antura karvoja trimmailtiin ja tassukarvoja pyöristettiin.  Nyt onkin sitten siisti poika, ei hapsota karvat, eikä tassutkaan enää näytä niin suurilta, vaikkakaan kylläkään, eihän kovin suuret ole muutoinkaan, vaikka karvat hapsottivatkin..Hienoa Niilo, se on viisas sälli.

Into puolestaan on nyt päättänyt, että mammalle ämpyillään ja ihan kunnolla. Tottelevaisuudesta ei ole enää kuin rippeet jäljellä ja kun antaa selvän komennon vaikka vain tänne..niin toljottaa ihan kuin ei ymmärtäisi koko sanaa. Huomaan kyllä Intosta, että tyttölöillä taitaa rueta olemaan juoksu aika, joten sekin vaikuttaa tietenkini poikaan. Hauskaa tässä tietenkin on se kun minun pitäisi ihan kunnolla pystyä treenaamaan Intoa sillä Keskiviikkona tavataan taas koirakouluttaja ja eihän me osata yhtään mitään. Tai siis vanhoilla menetelmillä kyllä...elikkäs  vanha menetelmä on se kun minä vain hupatan ja Inton ei tarvitse käyttää päätään yhtään...kyllä mamma johdattaa...nyt on uudet kujeet ja koitetaan saada toi sälli vähän tekemään ajatustyötä ja niin tätä mammaa todella todella paljon hiljaisemmaksi hupattajaksi :D Hyvä siitä tulee, tämä on fakta sillä Into on hieno. Koirakouluttaja otti minun kouluttamista videolle juuri syystä siitä, että minä hupatan niin paljon, on varmaan hauskaa katsottaavaa...taas  saisi yhden otoksen hauskoihin kotivideoihin..

Mutta tässä kaksi kaverusta...